tiistai 20. maaliskuuta 2012

Tasmanian road trip 9.2. – 16.2.2012

Oli aika jättää mustikkamaa ja jatkaa seikkailua.. Torstaina 9.2. matka jatkui naapurifarmin omistajien kanssa Launcestoniin ruoka- ja viinifestareille avuksi Cafe de Paris -ruokakojun pyörittämisessä. Tehtävänä oli täyttää erilaisia suolaisia ja makeita creppejä (lättyjä) ja välillä olla kassalla. Viikonloppu meni nopeasti työn touhussa.


Meidän koju
Backstagella mansikoita pilkkomassa
 
Sunnuntaiaamuna vuokrattiin auto road trippiä varten ja jätettiin se työpäivän ajaksi parkkiin festarialueen lähettyville. Ruotsalaisen tytön, joka myös oli ruokakojussa töissä, oli tarkoitus lähteä mukaan matkaan omalla autollaan. Mutta mutta.. Kun vihdoin saatiin festareilla työt tehtyä ja matkan oli tarkoitus alkaa.. Joku hitto vie oli kolaroinut molemmat parkissa olleet autot! Onneksi ei ollut tullut henkilövahinkoja ja onneksi saatiin uusi vuokra-auto käyttöön. Reissu saattoi alkaa, nyt tosin kahden auton sijaan yhdellä ja hieman suunniteltua myöhemmin.

Iltamyöhään pimeässä saavuimme Mole Creekiin Rainbow -festareille. Rainbow ei nimestään huolimatta ollut seksuaalivähemmistöjen festari, vaan hippien! Meitä uusia tulokkaita tervehdittiin lämpimästi Welcome home -toivotuksin ja halauksin. Keskellä metsää, kaukana asutuksesta oli hippiä hipin perään, telttoja, tiipiitä, nuotioita, laulua, tanssia, rummutusta, joessa uivia alastomia hippejä jne.. Vaikka en itseäni mitenkään huippukonservatiivisena pidä, alasti joogaavat hipit aamutuimaan -> oli kiva vaihtaa maisemaa :). Kuvamateriaalia ei valitettavasti (?) festareista ole, koska kaikki elektroniset laitteet olivat alueella pannassa..

Aamukahvit juotuamme siis jatkoimme matkaa kohti Cradle Mountainia. Emme kuitenkaan jääneet sinne vaeltamaan tai yöpymään, koska pääsimme perille vasta myöhään ja leiriytyminen auton kanssa olisi ollut sikakallista. Hienoja maisemia hetken ihailtuamme jatkoimme yöksi läheiselle leirintäpaikalle. Seuraava päivä oli ystävänpäivä ja aamulla naapuriauton uusiseelantilaiset ammattisukeltajat olivat kokanneet meille tytöille aamupalaa! Kiva yllätys ja luksusta reissaajille! 

Huikea taukopaikka
Cradle Mountain

Ajomatka jatkui Tasmanian itärannikolle Friendly Beachesille. Tosi upea pitkä hiekkaranta eikä turisteja mailla halmeilla. Ihan kuin oltaisiin oltu omalla yksityisellä beachillä :) Ja jopa minä uskaltauduin lopulta uimaan meren aaltoihin.. Illaksi siirryimme läheiseen Coles Bayhin. Jälleen kerran mielettömän kaunista eikä juuri muita turisteja. Iltaa vietettiin hauskasti viinipänikän, sydneyläisen kaveriporukan ja uteliaiden opossumien kanssa. Aamulla vielä bongasin kengurun teltan liepeillä!

Friendly Beaches
Coles Bay
Ei ollenkaan hassumpi paikka katsella auringonlaskua.. Coles Bay
Kenguru aamupalalla
 
Seuraava ajopäivä oli Hobartiin ja Mona-museoon, joka on yksityinen nykytaiteen museo. Vaikka nykytaide ei yleensä oikein iske, Mona kannatti ehdottomasti nähdä. Suosikkini oli sohva, joka alkoi hihittää, kun sille istui ja kehrätä, kun sitä silitti :)

Nykytaidetta..
Mielenkiintoinen kirjasto..
 
Illalla ajettiin vielä Port Arthuriin, vanhan vankilan maisemiin. Parit valokuvat aamulla ja matka takaisin kohti Launcestonia ja lentokenttää. Kaiken kaikkiaan onnistunut road trip!

Port Arthur
 
Aika Tasmaniassa päättyi aivan liian nopeasti. Tähän mennessä ehdottomasti Australian kauneinta seutua! Ja voi harmi, yhtään Tasmanian tuholaista ei näkynyt, vaikka kuinka koitin olla silmä tarkkana :( Eiku… 


torstai 23. helmikuuta 2012

Cygnet, Petchey’s Bay / Huon Choice Berries 6.1. – 9.2.2012


Huon Choice Berries Cygnetissä kasvattaa pensasmustikoita, luomuna. Cygnetissä sattui juuri olemaan Folk Festival, vuoden suurin tapahtuma pienelle kylälle. Ja kyseessä oli vielä festarien 30-juhlavuosi. Pitkät perinteet.. Farmille saapumiseni ajoittui perjantai-iltaan ja festareiden takia saatiin koko viikonloppu vapaaksi. Hyvä ajoitus! Pari päivää kului siis festarihumussa. 

Folk Festival

Hmm.. Leipomo, ei leipää..


Lopulta pääsin hommiin, luomupensasmustikoita poimimaan ja pakkaamaan.. Työ oli helppoa eikä ollenkaan raskasta. Pensasmustikka kasvaa nimensä mukaisesti puskissa ja poimiminen tapahtui kätevästi seisaaltaan. Jo poimiessa tuli erotella a-luokan marjat b-luokan marjoista. Pakkausvaiheessa toistui sama prosessi uudelleen, jokainen marja piti tarkastaa ja ainoastaan virheettömät ja tarpeeksi suuret mustikat pääsivät rasioihin, laatikoihin ja matkaan Sydneyyn tai Melbourneen. Kaltaiselleni perfektionistille kivaa hommaa.. Ja poimiessa aika kului nopsaan musiikkia tai äänikirjoja kuunnellen. 

Yhtenä viikonloppuna lähdettiin parin sveitsiläistytön kanssa farmin parhaat päivänsä nähneellä avolava-autolla retkelle Tasmanian eteläosaan. Matkan varrella olivat mm. Ida Bayn rautatie, Hastings Cavesin dolomiittiluola ja saaren eteläisin kohta. Eteläisimmällä kohdalla infotaulusta lueskelin, että seisoin lähempänä Etelänapamannerta kuin Cairnsia! Mielenkiintoista..

Parina sunnuntaina pääsin Hobartiin maalaismarkkinoille farmin myyntikojuun myymään meidän mustikoita. Se oli vaihteeksi virkistävää!

Ekat yöt nukuin pikkuteltassa, kunnes mut upgreidattiin vasemmalla näkyvään suurempaan :) Kuukausi telttamajoitusta, ei paha!
Tämä kaveri löytyi horrostamasta pihamaalta
Ei muuta ku reissuun! Eikä tää edes hajonnut matkalla..
ET oli vissiin käynyt Hastings Cavesissa..
Whale Sculpture saaren eteläisimmässä kolkassa. Kolmen kuukauden vanhan valaan oikea mittakaava!
Hervottoman kokoisia mustikoita! Juu, oli helppo poimia..
Miten mulle aina löytyykin kisukavereita..
Oyster farm lähistöllä
Ah niin kaunista maisemaa alas Petchey's Bayhin
Postilaatikkodesignia
Iloiset torimyyjät

Tasmania 3.1. – 16.2.2012 / Hiukan Launcestonia ja Hobartia 3.1. – 6.1.2012


Aikaa on taas vierähtänyt luvattoman paljon edellisestä päivityksestä.. Mutta tässä vuoden alusta lähtien parhaita paloja: 

Suurkaupungissa vietettyjen viikkojen jälkeen oli aivan ihana päästä Tasmanian maaperälle. Sekä city-ihmisten parista maanläheisempiä arvoja kannattavien ihmisten pariin.. Launceston oli kiva pieni kaupunki ja yksi päivä riitti hyvin nähtävyyksien, Cataract Gorgen ja parin museon näkemiseen. 


Cataract Gorge

Hobart oli niin ikään viihtyisä kaupunki. Tuli vierailtua jopa Cadburyn suklaatehtaalla, nam.. 

Wau mikä aarrearkku!



Sitten olikin aika siirtyä maaseudun rauhaan seuraavalle farmille Cygnetiin, jonne oli vain tunnin matka Hobartista.